Loud and clear

Hohoe

Hohoe 08.04.2007

Shalom Women Development Networkin puheenjohtaja Mary on pitanyt meista taalla melkein liian hyvaa huolta: joka paiva han on tehnyt meille lounaan ("ruoanlaitto on harrastukseni"), ja eilen, kun sateen takia emme paasseet hanen luokseen lounasaikaan, han lahetti valmistamansa aterian meille hotelliin.

Tanaan, paasiaissunnuntaina, han halusi vieda meidat kirkkoon. Koska meilla ei ollut preferenssia sen suhteen, mihin Hohoen varmaan viidestakymmenesta kirkosta haluaisimme menna, vei han meidat omaan kirkkoonsa.

"2007 My double year of victoby" (sic), luki ensimmaisessa lakanassa kirkon sisalla. "Top Charismatic Revival Ministries Int. Home of Signs & Wonders", luki toisessa. Epailyttavalta vaikutti, ja oikeassa olin.

Kirkko oli peltikattoinen halli, missa oli harvat lautaseinat. Edessa oli koroke, missa oli puhujanpontto, Yamahan sahakourut, rumpusetti ja mikrofonitelineita seka koristeena erivarisia muovikukkia. Seinan peittona oli puolenkymmenta erivarista tekokuitulakanaa, joista yksi siunattiin keltaisella nesteella kirkonmenojen aikana, ehka siina kolmannen tunnin paikkeilla.

Istuimina oli tietysti muovituolinhirvityksia, mutta onneksi myos joitain puupenkkejakin. Katossa oli muutama tuuletin, jotka oli koristeltu vaaleanpunaisilla nauhoilla.

Menojen piti Maryn mukaan alkaa kahdeksalta, mutta kun saavuimme paikalle vartin yli ja totesimme olevamme ensimmaiset, en ollut lainkaan yllattynyt (afrikkalainen aika, katsos). Kun paikalla oli jotain varttia myohemmin kymmenen ihmista, meidat kaikki pyydettiin eteen. Otimme toisiamme kasista kiinni ja ihmiset alkoivat laulaa. Kohta rukoiltiin, ja kaikki tuntui viela suht normaalilta, paitsi etta ihmisia oli vain kourallinen paikalla.

Ihmisia tuli vahitellen lisaa, ja pian kaikki polisivat paallekkain omiaan, ilmeisesti ylistivat Jumalaa tai puhuivat kielilla tai jotain - menoja oli kestanyt nyt jotain 10 minuuttia, enka enaa taysin pysynyt perassa, mita kirkossa tarkalleen tapahtui.

Ihmisia valui taas lisaa paikalle. Kaikki istuutuivat alas, me takapenkkiin ulko-oven viereen, ja korokkeella kayskennelleet puolenkymmanta ihmista ottivat mikrofonit kayttoon. Jos tata ennen pysyi karryilla tapahtumista, niin kiitos halpojen Pamasomic-mikrofonien ja kaakossa olevien voluma-nappien, kaikki aanet menivat aivan puuroksi. Ja laulujen aikana oli oikeasti pakko paeta ulos kirkosta, jotta edes osa kuulosta sailyisi ("Jumala tykkaa, kun lauletaan 'loud and clear'").

Jean Rouch teki viitisenkymmenta vuotta sitten elokuvan "Les maitres fous" - Suomessa se on voinut nahda ainakin Sodankylassa 2003 nimella "Hullut mestarit". Kyseisessa dokumentaarisessa elokuvassa Ghanasta paikalliset kaupunkilaiset kokoontuivat kerran vuodessa jonnekin syrjakylaan pilkkaamaan eurooppalaisia, heidan tapojaan ja varsinkin hallitsijoitaan. Jonkinsortin pienen skandaalinkin elokuva taisi aikanaan Englannissa aiheuttaa, silla myos Englannin kuningatarta siina pilkattiin.

Elokuvassa ihmiset olisevat sekavia, heiluvat ja pyorivat kuin Turkan Seitseman veljesta, valilla syovat jotain, mika saa vaahdon lentamaan suusta, ja lopun ajasta ihan muuten vaan sekoilevat.

Tuo elokuvan kuvaus patee myos hyvin pitkalle siihen, miten kirkkokansa kayttayti kirkossa.

Laulaja heilui lavalla, ihmiset tanssivat, hyppivat ja juoksentelivat ympariinsa, ja me seisoimme suu auki ovensuussa musta puku paalla ja aurinkolasit silmilla. Sitten pastori huusi: "Do you see the light?" ja taivaasta lankesi valonsateet suoraan paalleni. Näin valon ja ryntasin mukaan trampoliinille pompp...

Ei kun tuohan oli Blues Brothersissa. Niin pitkaan olen ollut nakematta yhtaan elokuvaa, etta elokuvan ja todellisuuden raja alkaa hamartya...

Puoli kymmenen aikoihin pastori ajoi paikalle isolla Mersullaan. Tunnin ajan han istuskeli pihalla autossaan valilla kayden sisalla katsomassa, josko meno olisi tarpeeksi villia, ja puoli yhdeltatoista han astui lavalle. Jonkinlaista saarnaa han piti, mutta koska han soi mikrofonia samalla kun han huusi siihen, en oikein kyennyt seuraamaan saarnan kulkua. Paasiaisesta en kuullut kylla pienintakaan mainintaa.

Reilun tunnin jaksoin kohteliaasti seurata saarnaa, mutta sitten minulle riitti. Kaisu oli jo pidempaan ollut ulkona Kirikoun kanssa, ja kun Marykin kavi sanomassa, etta on ihan ok, jos lahdemme, melkein juoksuaskelin pakenimme paikalta. Mary kuulemma itsekin oli lahtenyt vahan kahdentoista jalkeen, joten en tieda, lieko pastori vielakaan lopettanut mikrofonin syomista. Ehka vakea vielakin vahitellen virtaa paikalle, vaikka poistuessamme halli oli kylla lahes viimeista paikkaa myoten taynna.

Eilen lauantaina taalla tuntui olevan yleinen kannayspaiva, ja usealla kirkossa villisti heiluneella naisella katse haritti silla tavalla, etta voima hyppimiseen oli taidettu saada jostain muualta kuin Jumalan sanasta.

Ajattelin viela lopuksi kirjoittaa yhteenvedonomaisesti jotain kristinuskoon vahvasti liittyvasta suhteellisuudentajun puutteesta, mutta taidankin vain tyytya toteamaan, kuinka oma suhteellisuudentajuni taas lisaantyi taman kokemuksen myota, kun oikeasti paasi nakemaan, kuinka hurmoshenkinen aivopesu oikein toimii. Onneksi aivopesu ei ainakaan sina aikana kun mina kirkossa oli suuntautunut ketaan vastaan, vaikka sivulausessaa muslimeja vahan haukuttiinkin - lahinna pastori puhui siita, etta myos togolaiset veljet ja sisaret ovat ystaviamme, vaikka puhuvatkin eri kielta.

Ei minulla ole enaa muuta sanottavaa aiheesta kuin hauskaa paasiaista!

Tommi
Ei vielä yhtään kommenttia - Ole ensimmäinen!
Kirjeet
27.06. Helsinki:
Valokuvia
30.05. Helsinki:
Lopullinen tuomio
14.05. Helsinki:
Kirikou 2 vee
07.05. Helsinki:
Elossa kotona
03.05. Accra:
Ajankayttoa 2
02.05. Accra:
Ajankayttoa
01.05. Accra:
Kulttuurishokki
29.04. Lome:
Kotiinpaluun ajatus
27.04. Grand Popo:
Julkisen analysoinnin valiinjattaminen
26.04. Grand Popo:
Huviksemme kiusaamme poikaa
Kalenteri
12131415161718
19202122232425
26272801020304
05060708091011
12131415161718
19202122232425
26272829303101
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30010203040506
07080910111213
© Tommi & Kaisu-Leena Rajala 2007
Nämä sivut ovat osa Leipä ja piimä -sivustoa.