Hauskaa syntymapaivaa

Accra

Accra 01.04.2007

Tasan 29 vuotta sitten vietin ensimmaista paivaani Suomessa.

Tasan 5 viikkoa sitten vietimme ensimmaista paivaamme Ghanassa. Ja tasan 5 viikon paasta vietamme ensimmaista paivaamme Suomessa Ghanasta paluun jalkeen.

Syntymapaivaani ja matkan puolivalia paatimme juhlistaa istumalla 14 tuntia ilmastoidussa bussissa evakuoimalla itsemme kertaistumalla rannikolle asti. Kuten arvata saattaa, matkasta ei tullut taysin odotetun kaltainen.

Edellisena iltana hotellihuoneemme alapuolella olevan yokerhon bassonjytke tuuditti meidat uneen, ja aamuyon vesisade heratti meidat. Onneksi sade lakkasi juuri puoli kuudeksi, kun lahdimme kavelemaan kohti STC:n bussiasemaa.

Normaalisti Accraan menee Tamalesta kaksi STC:n bussi paivassa: ilmastoitu 06:30 ja ilmastoimaton 08:00. Tanaan ei matkustajia kuitenkaan riittanyt kuin yhteen bussiin, joten ilmastoitu bussi peruttiin. Saimme ilmastoidun bussin luksuslisamaksun takaisin ja valmistauduimme vahemman luksusmaiseen matkaan.

Bussi sitten lahti ja ajoi viitisen kilometria. Sitten se yhtakkia kaantyi ympari takaisin kohti Tamalea, ja ennen kuin olimme STC:n varikolla, bussi hajosi. Pienen odottelun jalkeen paasimme kuitenkin varikolle asti, ja odotimme taas. Uusi bussi tuli hetken paasta, vaihdoimme siihen ja paasimme uudelleen matkaan.

Ensimmaiset 200km noin 600km:n matkasta sujui parissa tunnissa, joten aloin epailla 14 tunnin matka-aika-arviota. Bussin ikkunasta havaitsin ulkona tapahtuneen varinmuutoksen: punaisen ruskea hiekka muuttui raikkaan vihreaksi kasvillisuudeksi, ja jopa tien vierustaa toistuvasti koristavilla jalkapallokentilla oli jonkinsortin nurmipintaa.

Mita etelammas paasimme, sita huonommaksi tien kunto meni. Tien tarina ja porina, tietyot, jopa puolen tunnin odotukset kuka tietaa miksi ja Accran paan taydellinen liikennetukos pitivat huolen siita, etta 14 tuntia saatiin kuin saatiinkin tayteen.

Vahan ennen auringonlaskua tiella makasi kuollut mies - auton alle oli jaanyt ja ymparilla oli sitten satakunta ihmista seisoskelemassa, ihmettelemassa ja tukkimassa tieta.

Kirikoun ripuleita taisimme siivota kolmesti - onneksi bussi ei ollut taynna, joten se onnistui meilta itseamme pahemmin sotkematta.

Pimean tultua ihastelimme edessa valahtelevaa ukonilmaa. Kohta sitten alkoikin sataa, ja vesi tuli ikkunoista sisaan - joten ikkunat kiinni. Sitten vesi tuli sisaan kattoikkunoista, ja kohta katon saumoista. Sitten alkoi jopa palella!

Viimeisen 200km:n matkaan kului 7 tuntia. Accrassa yritimme viela lahes puoli tuntia saada sateessa taksia hotellillemme; saatuamme taksin kuskilla ei tuntunut olevan hajuakaan, missa kaupungissa han taksia ajoi; ja hotellista varaamamme huone ei ollutkaan vapaana.

On minulla joskus ollut parempiakin syntymapaivia.

Tommi
Vasta yksi vaivainen kommentti - Kommentoi siis toki!
Kirjeet
27.06. Helsinki:
Valokuvia
30.05. Helsinki:
Lopullinen tuomio
14.05. Helsinki:
Kirikou 2 vee
07.05. Helsinki:
Elossa kotona
03.05. Accra:
Ajankayttoa 2
02.05. Accra:
Ajankayttoa
01.05. Accra:
Kulttuurishokki
29.04. Lome:
Kotiinpaluun ajatus
27.04. Grand Popo:
Julkisen analysoinnin valiinjattaminen
26.04. Grand Popo:
Huviksemme kiusaamme poikaa
Kalenteri
12131415161718
19202122232425
26272801020304
05060708091011
12131415161718
19202122232425
26272829303101
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30010203040506
07080910111213
© Tommi & Kaisu-Leena Rajala 2007
Nämä sivut ovat osa Leipä ja piimä -sivustoa.