Shit small here

Lawra

Lawra 08.03.2007

Ensimmainen yo Lawrassa: herasin pari tuntia nukkumaanmenon jalkeen kaymaan vessassa. Palatessani sankyyn minua alkoi palella: hampaat kalisivat yhteen ja muutenkin tarisin hervottomasti. Yritin vetaa jotain peittoa paalleni 35-asteisessa huoneessa, mutta hetken paasta kuumemittari huiteli jossain 38 asteen ylapuolella.

Herailin yolla tunnin valein, ja joka kerta olo oli hieman erilainen. Joskus maka heitteli volttia, toisella kerralla oli muuten vaan todella sairas olo, ja paatakin sarki tietysti melkein koko ajan. Jossain vaiheessa hikoilin kuumeen pois, ja aamulla heratessa yon tapahtumat tuntuivat lahinna surrealistisilta.

Koska kuitenkin oireeni viittasivat edes jotenkin malariaan, paatin lahtea kaymaan sairaalassa, ja surrealismi sen kun jatkui.

Erilaisten paperien tayttamisen, punnituksen, kuumemittauksen, verenpainemittauksen ja haastattelun jalkeen paasin laakarin luo, joka totesi oireitteni olevan joko malarian tai eilenillalla syomani katukeittion ruoan aiheuttamia - niinpa seuraavaksi laboratorioon: sormenpaaste verikoe malariatestiin - naps (ihan steriililla neulalla), ja sitten laborantti meni etsimaan jotain kaapeista. Kaappien ovet roikkuivat ja niiden sisalto oli epamaaraisessa jarjestyksessa olevia epamaaraisia esineita. Kohta laborantti toi minulle sielta tyhjan laakepurkin, jonka suun halkaisija oli puolen sentin luokkaa, ja kaski minun tuottaa siihen naytteen.

En saanut selvaa, mita naytetta han tarkoitti, mutta oletin ulostenaytetta, joten taputin takapuoltani ja kysyin, etta taaltako? Laborantti nyokkasi, ja mukanani oppaana ollut Lawran maatalousneuvoja Eric toisi viela ohjeet, jos en ihan ymmartanyt: "shit small here".

Vessassa ei ollut paperia saati vesiastiaa, ja lattialla oli kuollut, muumioitunut lisko. Sain jostain kateeni sanomalehdenpalan ja nailla mainituilla tarvikkeilla piti operaatiosta suoriutua.

Liskosta ei ollut apua, eika kylla paljon muustakaan. Tarkemmin kertomatta, miten sain taysin nestemaista ulostettani mainittuun purkkiin totean vain, etta malarialoisia ei loytynyt, eika ulosteessakaan mitaan halyyttavaa ollut. Laakari kirjoitti reseptit jarkyttavan pahanmakuiselle suolaliuokselle (ripulin takia) ja lisaksi malarialaakkeet, silla malariatesti ei aina ole luotettava. Yksi mahdollisuus on, etta minulle tuli malaria, mutta Lariamin takia se oli varsin lyhyt ja heikko - tai ehka se oli se eilinen kadulta ostettu papupopero (tosin miksi sitten Kaisu ja Kirikou, jotka soivat tasan samaa ruokaa, eivat saaneet siita mitaan).

Nyt oloni on varsin heikko, mutta suolaliuoksen nilemeiseen en silti kykene.

Tommi
Vasta yksi vaivainen kommentti - Kommentoi siis toki!
Kirjeet
27.06. Helsinki:
Valokuvia
30.05. Helsinki:
Lopullinen tuomio
14.05. Helsinki:
Kirikou 2 vee
07.05. Helsinki:
Elossa kotona
03.05. Accra:
Ajankayttoa 2
02.05. Accra:
Ajankayttoa
01.05. Accra:
Kulttuurishokki
29.04. Lome:
Kotiinpaluun ajatus
27.04. Grand Popo:
Julkisen analysoinnin valiinjattaminen
26.04. Grand Popo:
Huviksemme kiusaamme poikaa
Kalenteri
12131415161718
19202122232425
26272801020304
05060708091011
12131415161718
19202122232425
26272829303101
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30010203040506
07080910111213
© Tommi & Kaisu-Leena Rajala 2007
Nämä sivut ovat osa Leipä ja piimä -sivustoa.